pipi koiri

Leevi kipeenä siis, pahemman kerran. Antibiootit pisti mahan isosti sekasin, onneks nyt näyttää tilanne jo hiukan valosammalta..

Hiljaista eloa täällä siis. Mua kiukuttaa ja ahistaa olla yksinäni, haluun jonku ihmisen seuraks, jonka kanssa ei tarvii yrittää olla mitään miltä ei juuri nyt tunnu! Ei tykkää yksin olla hän. Tän päivän oon vaan nukkunu ja kattonu nyyhkyleffoja Leevin ulkoilutuksien välissä (tänään käyty vasta 6 kertaa). Kaikkia kuviakin mulla olis taas, mut kouluhommat ajaa nyt edelle. Sais ees kevään hommat valmiiks ja alotettua kesän. Kyllä mä vielä kerään itteni pääsiäisen aikana!

Täpinätärinä!

Sain sen kämpän! Muuttolaatikotkin on jo haettu.. muutto kyllä on vasta vapun jälkeen. Tekis silti mieli taas pakata. Elää laatikkoelämää ja puunata vanha kämppä luovutuskuntoon nyt jo.  Siivoominenhan ei ikinä kyllä pahasta oo!

Aika tuntus jo menevän jo tosi nopeesti, mut nyt se hidastuu kun on jotain mitä oottaa. Jassikin tulee kahden kuukauden päästä takas suomeen ja kesäks kerrankin turkuun <3

Jotai pitää keksiä et saan aikani kulumaan eikä päässä pimahtais, liikaa mitä odottaa!

Kiusaavat pientä ihmistä!

Ei tullut tietoa kämpästä tänään, tuli vaan viesti että palaillaan huomenna. Kyl olis yhden päivän jänskätys riittäny.. Voisin melkee lyödä vetoa, jos ne mulle huomenna soittaa, ne soittaa mun tentin aikana. Keskity siinä sitten tenttiin jos puhelin soi, muutenkin vaikeeta (varsinkin ku lukemista ei oo tullu alotettua vielä).

Leevi ei vissiin saa nukuttua ton ärsyttävän korvantaustan kanssa. On niin väsyksissä ettei lenkkiäkään jaksanu, istus vaan ja tuijotteli tyhjää :D Kaipa tuo tosta lähtee paranemaan, kunhan antibiootit rupee kunnolla vaikuttamaan. Mut eipä oo Leevi noin paljoa kerjänny ikinä huomiota... Oon kieltänyt sitä rapsuttamasta ihottumaa, hän on siirtynyt kihnuttamaan sitä mun jalkaan! Puskee kuin kissa.

Loput ajasta Leevi näyttääkin siten tältä

Seuraavaksi lukemisen välttelemis puuhana olis siivousta ja Leevin vamman hoitamista, kyllähän mä aamulla kerkeen tarpeeks lukemaan...

Eläinlääkärin kantis

En oo kyllä missään muualla kantis kun Turun Eläinsairaalassa.. Onneks tuli otettua Leeville aikanaan se vakuutus, on sille tullu käyttöäkin. Tänään lääkärikäynnin aiheena oli hotspot. Pitkään olin miettiny et tunnistaisinko hotspotin oikeasti, en tunnistanu, mut lääkäriin tajusin Leevin viedä!

Oli korvantausta jo niin kipeä, ettei Leevi antanu ajella karvoja läheltäkään. Kaiken lisäks hoitajatätit ja setä oli kauheen pelottavia. (Onneks ite eläinlääkäriin meno ei pelota siltikään) Piikki pyllyyn ja unta kuuppaan siis.

Siihen mun jalkoihin se sitten simahti. En oo ennen saanu nähdä ku koira nukutetaan/rauhotetaan, oli jännä kokemus. Leevi oli sitä mieltä et jotai pahaa tapahtuu ja se tuli ihan muhun kiinni. Siinä se nökötti viimiseen asti mahdollisimman skarppina, kunnes valahti lattialle.

Kaikkien hoito-operaatioiden jälkeen lopputulos tämä.

Juu joo tiedän, ei mikään herkku kuva, onneks ei myöskään hyvälaatunen.. Tällasta kuvaa olisin vaan ite sillon kaivannu ku pohtisin hotspotin mahdollisuutta. Nyt on Leevillä siis uus kevät-tukka, kipulääkitys ja antibioottikuuri. Onneks ahne koira syö lääkkeet helposti, tiputin ne lattialle ni hävis sekunneissa!

Säälittää vaan kuunnella tota vollotusta. Toivottavasti olotila rupee helpottamaan ja Leevi piristyiskin vähän, ei sitä oikee lenkkiä edes huvittanu tänään tehdä.

En saanu sitä edellistä herkkua kämppää. :( Mut oon kiertänyt aivan järkyttävän määrän asuntoesittelyitä ja tänään vihdoinkin löytys toinen potentiaalinen.. Kallis kyllä, mut ihan pirun hieno. Tosi läheltä keskustaa vielä. Tässäkin näytössä oli vaan yks tyyppi mun lisäks, mut tää toinen luovutti heti vaatekaappien vähyyden vuoksi! :D

Mulla on siis kerrankin saumaa kun ei oo koirattomia hakijoita kilpailemassa, ellei sellanen vielä jostain tupsahda.. Huomenna saan tietää, toivotaan parasta!

Tässä tätä uusinta unelmaa :)

Kaikki kämpät missä oon käyny kattomassa on ollu tosi huonokuntosia, oli pakko nostaa budjetti päälle viitensataan kuussa. Kaikissa asunnoissa pitää kuitenkin asua minimissään vuosi, eli emmä mitään ihan rupusta ota. Lähes kaikki oli tosi huonokuntoisia ja kylpyammeellisia. Eihän Leevin kanssa selviä ammeeseen tassupesulle montaa kertaa päivässä. Kylppärit on myös aivan järjettömän pieniä, ei toivoakaan omasta pyykinpesukoneesta.. Keittiöt on kans semmosia törkykasoja ettei edes perusteellisella siivoksella paranis juurikaan..

Kamalimmista ei luonnollisestikaan oo netissä koskaan kuvia, mut esimerkiks tää oli paikan päällä käytynä aivan hirveä!

Ahistaa ku olisin torstaina halunnu lähteä taas Helsinkiin. Pakko nyt vaan on rykästä nää loput työhommat tällä viikolla pois alta ja yrittää lukee tentteihin. Kun sais kaiken tehtyä, vois lomailla pari viikkoa ennen töiden alkua..

Yökkis!

Leevi oli viikonlopun hoidossa, nyt sillä on aivan järkyttävä vekki korvan takana. Se on varmaan tullu ihan omasta tassusta, mutta aika pahaan kuntoon se on vuorokaudessa sen saanut. Kipiä se on selkeesti kun koitin sitä suihkussa vedellä huuhdella ja vauva vaan itkee.. Kaiken lisäks mulla ei oo mitään trimmeriä enää millä saisin karvat ajeltua, enkä tiedä uskaltsiko edes kun saksilla karvojen leikkaaminen teki sille kipeetä (tai siis se kipeen kohdan karvoista kiinnipitäminen). 

Mun tekee pahaa just nyt edes yrittää hoitaa tommosta vammaa. Oon muutenkin herkkä kaikelle tollaselle ällöttävälle ja jäätävä darra ei helpota asiaa yhtään. Ei auta, itketään Leevin kanssa sitten yhdessä!

Niin, kävin eilen kokeilemassa elämäni ensimmäiset sitsit. Olis ollu ehkä kivempaa ilman järjestämisvastuuta ja myöhäisillan hallituskeskusteluja, joista jää aina paha mieli kaikille. Noh, loppuilta olikin sitten parempi, kiitos ulkopaikkakuntalaisten vieraiden.

Sitseillä oli merirosvoteema

Tarjoilija, neiti kassaneiti, tissien kyttääjä ja kujalla olevat tytöt. 

Sitä itteään

Skål!

Jälkkärit, muut ruoat tuli pitopalvelulta mutta kakut tehtiin itse.

Sitä loppuiltaa.. Tais olla öykkymöykky, legendaarista!

Olis joskus kiva käydä kattomassa jotkut yliopiston hienostositsit. Nää meijän kun on täyttä pervoilua inside-porukalla, ilman ihmeempiä hienosteluja.


Yksinolo ei oo enää järjettömän suuri ongelma, ei tarvii olla jatkuvasti menossa. Päänsisällä kuitenki vähä tuntuu kummalta.

Likanen vuf on onnellinen vuf.

Kuvaan kyllä ton kurakaverin vielä joku päivä.. Onko pakko sukeltaa jokaikiseen kuraojaan?? Laminaattilattia kiittää taas märästä ja likasesta koirasta. Helpompaa olis taas pitää kenkiä sisällä kuin imuroida jokapäivä..

Mutta niinhä se menee, koira on onnellinen ku se saa toteuttaa viettiään; tsiigata tipui ja istuu ojassa. Onhan Leevi tietty väsynykin ja varmasti tyytyväinen päivän touhuihin. 

Tänään mulle tarjottiin päättötyötä ja harjoittelupaikkaa! Kaikki tuntuu kääntyvän parhain päin, asunnon etsintä on ainoo murhe enään, eikä sekään jaksa paljoa ahistaa. Kävin myös keräämässä työhaastattelukokemusta yhdessä yrityksessä tänään, oonpahan vuoden päästä taas parempi työnhakija. Vieläku oppis kirjottamaan sellasia työhakemuksia et pääsisin hurmaamaan rekrytoijat kasvokkain! Odotan silti jännityksellä, olisko tää ensimmäinen kesä ku saisin kieltäytyä jostain työpaikasta..

Uuden asunnon metsästys

Vuokrasopimus on irtisanottu, muutto viimeistään 31.5.. Uutta kämppää ei vaan vielä oo löytyny. Asuntonäytöissä oon alkanu juoksemaan jo oikeen urakalla ja tänään pistin ensimmäien hakemuksen menemään. Tässä kämpässä oli vaan yksi toinen hakija mun lisäksi, jos vaikka kerrankin kävis tuuri, epäilen kyllä vahvasti.. Sillä toisella ei meinaa ollu koiraa :/

Positiivista tässä kämpässä olis se, ettei koirapuistoon olis kovinkaan pitkä matka, keskusta olis kävelymatkan päässä, puutalo on aina ihana ja koko talo on lattiasta kattoon remontoitu.

Miinuksina kohtuullisen jyrkät portaat, mitkä mua pelottaa Leevin kanssa.. Junarata menee kohtuullisen läheltä ja bussiyhteydet on heikot. Sähkölämmitys tekee lisäkustannusta. Eikä tää mikään järkyttävän iso oo (26 neliöö), osa tavaroista pitäis jättää matkan varrelle. Mut se vaan on niin hieno!

Leevin kurapuku ja Tiian alanvaihto?

Kurakelit tuli taas, Leevikin sai kärsiä kurapuvustaan useampaan otteeseen päivän aikana.

Ei tosiaankaan taida tykätä, ainakaa pukemis-operaatiosta.. 

Käytiin tyttöjen kans laivalla, MINÄ "poikatyttönä" innostuin laittamaan toisten hiuksia tuntikaupalla. Paras lopputulos tässä

Oli harvinaisen kivaa, voisin ruveta laittamaan ihmisten hiuksia useemminkin. Kauheen kiva olis tietty kun joku joskus munkin hiukset laittais :)

Laivalle vois mennä useemminkin; tälläytymistä, saunomista, porealtaassa lillumista, buffetissa syömistä ja reippaasti juomista.. Kunnon ajatukset irti arkielämästä-reissu. Näitä lisää!

Loppuviikosta kattellaan miten mun käy elämäni ensimmäisillä sitseillä...