perjantai 28. syyskuuta 2012

Väliinputoaja

Jään taas kaikesta kivasta paitsi. Nykyinen työpaikka suunnittelee järkkäävänsä toimihenkilöille pippalot lokakuun aikana. Todennäköisesti sattuu juuri sinne loppukuuhun, etten taida enää vaikuttaa täällä työpaikassa. Sama tilanne on takkitilauksen kanssa. Takkimalli valittiin tänään ja pääsin (?) olemaan mallina koska olin ainoa jolle mahtui koon 36 takki päälle. Se takki oli aivan ihana! Kauheeta vielä kun sai sovittaa sitä päälleen ja sitten tajuta ettei sitä ikinä tule saamaan. Damn.

Kummassakin mahdollisessa uudessa työpaikassa on syksyn kekkerit myös jo täs järjestetty, ei tarvii siis poistuu kotoo juurkaan syksyn aikana. Jos sitä vaan tsemppailis jumppaamiseen ja lenkkeilyyn, vahingossa  vois muutama kilokin karata. Tänään hakemaan jumppakortti ja viikonloppuna itteesä niskasta kiinni ja tunnille! Apuva.

Sataa kaatamalla, oikee hetki taas kesämuistoille :)

torstai 27. syyskuuta 2012

Angstipäivä

Feikattu olotilakuva. Ihanku mulla olis töissä oikeesti näin kivaa.
Ulkona on harmaata. Viikko takaperin tuli taas yks ikävuosi lisää. Väsyttää jatkuvasti. Nälättää liikaa tai ei nälätä ollenkaan. Ärsyttää, harmittaa, mökötyttää jatkuvasti. Jokaikisestä vitsistäkin vedetään herneet nenää. Tai toteamuksista, jotka voi ajatella negatiivisesti jos oikeen vääntää mielessään ylösalasin. Mies lähtee opiskelijaristeilylle, mä joudun olee vuorokauden yksin. Ehkä jopa kivaa olla omassa rauhassa kerrankin, jos sais vaikka mielen taas järjestykseen. Mut silti haluais et toinen olis vaa koton! Tavotteena mököttää yksinään kaikki mökötys pois, käydä pitkällä lenkillä ja nukkua hyvät ja pitkät yöunet. Jos siitä sais taas virtaa eteenpäin.
Jännittää. Vasta tiistaina saa tietää sainko uuden työpaikan vai en. Kuukaustolkulla jännitystä yhden työpaikan takia. Pitkän pitkä hakuaika, ensimmäinen haastattelu, toinen haastattelu ja vasta ens viikolla kaikki jännitys on ohi. Huonolla tuurilla sen saa alottaa heti uudelleen uuden työpaikan metsästyksen kanssa.

Jotain positiivista, Leevi on alkanu vihdoinkin muuton jälkeen käyttäytymään taas kunnolla. Jokaikistä ääntä ei tarvii murahdella tai haukahdella, ruokaa ei enää varasteta ja lenkilläkin kävellään nätimmin kuin ikinä. Aikaisemmin niin toivoton valjaat ja lyhyt remmi-yhdistelmä toimii vihdoinkin! Päivän kaikilla lenkeillä vielä :) Mut miten raivostuttavaa voi olla koiran iso takapakki käytöksessä?? Muuton jälkeen palattiin takaisin pentuaikaan.. Jos voileivän jätti sohvanreunalle ja kävi 10sek nurkan takana hakemassa unohtuneen maitolasin, oli leipä jo kadonnu parempiin suihin. Remmissä reuhottiin ku mikäkin heikkopää ja heti tuli itkut ku hänen huomioimiseen tuli tauko. Leevi on sentään elämänsä aikana ehtinyt muuttaa jo neljä kertaa ennen tätä, eikä aikaisemmin ole tullut mitään ongelmia.. Millanen show mahtaa tulla seuraavasta muutosta?

Vois koittaa lähteä viikonloppuna vaikka lasilliselle keskustaan, tulis poistuttua ensimmäistä kertaa kotoa tupareitten jälkeen ja sais jotain muutakin ajateltavaa ku nurkissa pyörivät villakoirat. Sitkun vielä löytäis jonku seuraks sille lasilliselle, ihan vaan lasilliselle. En millää jaksais lähtee pitkän kaavan mukaan kännejä kuitenkaa vetämään, luulen et viikonlopun jumppatunneista tulis tuplasti parempi fiilis.

keskiviikko 26. syyskuuta 2012

Back in business!

Kesä taitaa olla väkisinkin hiljaiseloa, mukamas niin paljon tekemistä ja kaikkea. Syksy ja tasapaksu työarki täyttää nää päivät nykyään niin voi jatkaa tätäkin harrastetta.

Kesä noin niinkun pähkinänkuoressa;

Pottu- ja kaljafestarit. Lämmintä kerrankin. Kivasti maisteltavana pienpanimoiden tuotteita ja kurmee-ravintoloiden perunan ympärille värkättyjä annoksia. Liian pieni alue, kummallisia esiintyjiä aivan liian kovaa, ei istumapaikkoja, vessat vaikeasti tavoitettavissa. Seuraavaks valitsen suoraan vaan jokilaivan.

Juhannus: Rusketusrajat! Kaatosade. Tauski. Landekännit.

Mä oon ihan paras sensuroimaan! Juhannuksen perjantai, sillo ku viel paisto. Huom puolisoni pose. :D

Valmistuminen: Kyllä! Meikästä tuli vihdoinki pesunkestävä insinööri. Tasapaksu työelämä ja perhe-elämä, here I come!

Ruissi: Kolme päivää. Kahesta en muista kauheesti mitää, sunnuntaina oli älytön määrä vettä ja kuraa. Ei ollu ees kameraa mukana ku olis kastunu kuoliaaks kuitenkin. Perjantaina oli laukunryöstöyritys, joka vituttaa yhä edelleen enemmän ku paljon. Paras mahdollinen laukku hajos siinä rytäkässä. Onneks mitään ei kuitenkaan viety!

Viiminen hetki kun rakas laukku oli vielä ehjä!

Mökkireissu: Plan: Kesä, lämpöö, viinaa. Oli mukamas kesä, lämmin sauna ja helkkarin pahaa viinaa. Kylmä ku missäkin, paikallinen lähipubi jäi välistä enkä mä saanu koko viikonloppuna darraa, mut ruokaöverit kylläkin. Leevi pääs myös mukaan reissuun

Mummoutuva minä ja sylihauva
Kesän päätös, valomiekkabileet. WTF?
Uus kämppä: Joo! Mä muutin taas. Unelmakämppä nro 2. 2h+k+s+p, 56½neliöö, lähellä keskustaa ja komia sohvan nurkkaa koristava mies <3 Ainoo mitä mä kämpältä vielä kaipaisin, olis se rappukäytävässä oleva pyörätuolin/rattaitten/mummojen/lapsien/koirien pesupaikka, ei tarttis tota kylppäriä luututa lattiasta kattoon pesun jälkeen.
Leevin nakuilu: Leevistä tuli naku. Karvaton. Juniori. Kai tästäkin ihmiset vähintään päässään jupisee, kultanennoutaja ei kuulemma oo trimmattava rotu. Onhan se jos sen vaan trimmaa! Koska näyttelyt ei vieläkään oo meijän juttu ni mitä väliä? Leevil ei ainakaan oo niin kuuma kotona, se on helpompi pitää puhtaana, ei mee karvat takkuun, ei tarvii harjata juurkaan, kuivuu hetkessä.. "Mikset sitten voinut hankkia jotain muuta koiraa kerta ku karvat ärsyttää?" No siks että rakastan kultasen kokoa, olemusta, luonnetta. 

Siinä se nyt on. Naku koira. Kuvan ottamishetkellä vielä vähän nolotti, nyt on tilanne jo parempi. Onhan siinä kuvassa tota uutta kämpääkin pieni palanen!




Nykytilanne: Työnhakua. Nykyinen työpaikka menee pian alta, YT:t käyty ja toiminta tässä loppumassa, niinkuin myös mun määräaikainen sopimuskin. Uudelle uralle, eri alalle ehkä? Nähtäväksi jää!