Loputon väsymys

Olisikohan aika pakottaa ittensä lepoon? Väsymys on jatkuvaa, mikään määrä unta ei tunnu riittävän. Kuulemma elämöin taas unissani normaalia enemmän, ilmankos unesta ei saa täyttä hyötyä irti. Eilen pääsin töistä kotiin, hoidin pakolliset (Leevin ja syömisen), nukuin kolmen tunnin päikkärit, heräsin ulkoiluttamaan ja ruokkimaan Leevin ja menin takasin nukkumaan. Silti aamulla oli olo kun olisi nukkunu vain muutaman tunnin yöunet.

Sanomattakin selvää ettei arjesta tule mitään väsyneenä. Työnteosta ei tule mitään, mitään kodinhoidollista ei jaksa tehdä (mulla ei ole enää puhtaita sukkia lainkaan!), keittiö näyttää räjähtäneeltä, syön huonosti kun en jaksa tehdä ruokaa.. Mikä pahinta, työmatkojen kulkeminen autolla ei meinaa onnistua kun on niin koomassa!

Noh, huomisen vielä rykäsen ja sitten lupaan levätä. Olla useamman päivän tekemättä mitään stressavaa. Saunoa, löhötä ja katsoa telkkaria. Mut huomenna pitää päästä vielä salille tekemään viikon viimiset treenit! :D

Loman tarpeessa

Stressaa, ahistaa, väsyttää, ei kiinnosta.. Työnteosta ei tuu mitään. Yhtään ei helpota, kun tietää ettei lomaa ole ihan heti tarjolla! Yhden viikon olen vähistä lomistani säästänyt talveksi, mutta sekin on mahdollista käyttää vasta ensi vuonna. Työt kasaantuu, en osaa kaikkea mitä pitäisi, kukaan ei tunnu osaavan (haluavan?) auttaa. Hommia keksitään mulle kokoajan lisää mut mitään vanhaa ei oteta pois. Miten kauan ihminen jaksaa painaa äärirajoilla? Enää ei huvita puhua kenenkään kanssa töissä. Haluun olla yksin ja nukkua! Nukkua kunnon unet heräilemättä, ilman painajaisia työasioista, ilman unissakävelyä ja paniikkikohtauksia.

Ei auta, pakko se on painaa eteenpäin. Tehdä vain kaikki pakollinen ja mennä hetken aikaa sieltä missä aita on matalin. Kirjoittaa itselleen kunnon to do-lista tekemättömistä asioista, lähteä ajoissa töistä ja nukkua hyvillä mielin päikkärit. Kyllähän minä ainakin olen päikkärini ansainnut! (Vielä kun tulisi uni silloin kun niitä päikkäreitä koittaa ottaa..) Enää neljä viikkoa ylimääräiseen vapaapäivään, itsenäisyyspäivään.. ;)

Ehkä se on vaan tää maanantai taas kun aiheuttaa tappiomielialan. Huomenna uusi parempi päivä!

Pessimisti ei pety

Olin shoppailemassa ja löyty kiva paita. Kerrankun sovituskoppiin menee ni sillon pitää ettiä muutakin sovitettavaa samaan vaivaan. Kiertelyn jälkeen päädyin kivoihon farkkuihin vaikka tiesin että se tulee olemaan paha virhe - varsinkin kun otin normaalia pienemmän koon mukaani. Hetken puhalleltuani sovituskopissa uskaltauduin sovittamaan niitä ja kuinkas kävikään! Ne solahti jalkaan tuosta vaan! Eikä jääny ees makkaroita tursuamaan. Love it! <3

Aamu kuvina

 

Aikamoista! Oon nyt repiny itteni aamulla sängystä ylös epäinhimilliseen aikaan kolme kertaa viikossa ehtiäkseni salille ennen töitä. Ikinä en olisi uskonut, rupean koukuttumaan liikuntaan ja viikko tuntuu niin paljon lyhyemmälle kun oikein odottaa salipäiviä! Mun arkiaamut näyttävät siis suurimmaksi osin tältä:

5.00 Ylös sängystä ja treenikamppeet päälle, jo pelkästään treenivaatteiden pukeminen saa väsymyksen väistymään 

C-vitamiini poreena ettei meijän kummallisen makuinen hanavesi haittaa, D-vitamiini, omegat ja rauta. Ei siis mitään kummallisia hifistelyjä, vaikka aikamoinen kasa pillereitä tuleekin vedettyä naamaan.

ISO kupillinen kahvia ja neljän viljan puuroa. Proteiinit puuttuu, tiedän.. Tänään ne tuli heraproteiinina shakerista kun aamun nälkä ei ollut tarpeeksi iso lisätäkseni aamupalaan mitään enempää.

5.30 Leevi aamulenkille, ite paketoituneena kuin naparetkelle olisin lähdössä. Mikään ei oo kamalampaa kun seisoa pimeässä syysaamussa odottamassa Leeviä ja palella.

5.50 Hammaspesu, kamat kasaan ja työeväät mukaan

6.10 Sykemittari ja salitreeni käyntiin

7.00 Palkkaria naamaan ja suihkun kautta työmatkalle. Koitapa ite ottaa tiukan treenin jälkeen tarkka kuva puhelimella kun tärisyttää :D Tän aamun treenisaldo oli 50 minuuttia, keskisyke 140bpm ja kulutetut kalorit 400kcal. Todellisuus on enemmän sykkeessä ja kaloreissa, sykemittari kun ei suostu toimimaan alkulämpöjen aikana. Ärsyttää muuten suunnattomasti! Jos polkee kuntopyörää kumartuneena eteen, ei mittari löydä enää sykettä. Mistäköhän tämä johtuu ja voisikohan sille tehdä jotain?

  

7.30 pääsen lähtemään jo työmatkalle, kilometrejä taitettavana noin 30, aikaa menee noin  vartti pitkin moottoritietä. Vielä pääsee töistä inhimilliseen aikaan kotiin J